Kuinka luoda ainutlaatuinen blogi (ja saada paljon kävijöitä)
Ainutlaatuiset blogit ovat blogeja, jotka saavat huomiota, lukijoita ja kommentteja. Näin sinä voit luoda ainutlaatuisen blogin:
- Älä ole tylsä
- Turvallinen vaihtoehto on aina turvattomin
- Suunnittelutyö on tärkein työ
- Todella hyvä on huono
Nämä ovat Seth Godinin antamia ohjeita (suurinpiirtein), joista hän kertoo kirjassaan Purple Cow. Siinä Godin neuvoo, kuinka tuotteesi ja bisneksesi voi olla ainutlaatuinen. Tämä blogimerkintä kertoo, kuinka sinä voit tehdä ainutlaatuisen blogin.
Tähän väliin täytyy kuitenkin todeta, että näitä neuvoja on helpompi soveltaa uutta blogia (tai uutta blogimerkintää) tehdessä, kuin jo olemassaolevaa blogia muokattaessa.
1. Älä ole tylsä.
Ensinnäkin kaikki vanha on tylsää. Vasta avattu ravintola voi aluksi olla todella kiinnostava, mutta kun siellä käy tarpeeksi monta kertaa, siitä tulee tylsä.
Kun ensimmäiset neuleblogit luotiin muutama vuosi sitten, se oli jotain uutta, mikä johti nopeaan neuleblogien yleistymiseen ja suosioon. Jos loisit samanlaisen neuleblogin nykyään, se olisi luultavasti yhtä tylsä kuin tavanomainen päiväkirjablogi.
Jos et halua olla tylsä, ja luoda samanlaista blogia kuin niin moni muukin, kokeile luoda blogi jostain aihepiiristä, jota ei käsittele yksikään tai kovin moni blogi. Voit myös lähestyä jotakin aihepiiriä uudesta näkökulmasta: esim. turisti hallitsee tylsää päiväkirjablogien kenttää värikkäällä asenteellaan.
Silti uutuudenviehätyskään ei riitä. Jos loisit tuoleja käsittelevän blogin, se se vasta olisikin tylsä blogi, vaikkei sillä kilpailijoita olisikaan.
Sinun pitääkin blogata aiheesta, jonka ympärillä on ns. otakuja. Otakut ovat nörttejä. Otakut ovat niitä, joilla on intohimoa jotakin tiettyä asiaa kohtaan: se asia voi olla scifi, anime, markkinointi, pelit, tekniikka, siivous, neuleet tai muu vastaava. Sellaisia aihealueita on tuhansia.
Tuoliotakuja ei ole, tai he ovat hyvin harvassa - sen takia tuoliblogi ei pärjäisi.
Jos jollakin ihmisryhmällä (pienelläkin) riittää palavaa kiinnostusta bloggaamaasi aihetta kohtaan, sinulla on mahdollisuus luoda kiinnostava blogi.
2. Turvallinen vaihtoehto on aina turvattomin.
Jos seisoisit jättimäisen kiekon päällä, missä olisi kaikkein turvallisinta? Keskellä tietenkin. Tosin siellä majailevat kaikki muutkin. Sopivaa tilaa on siis vaikea löytää kiekon keskeltä.
Reunoilla sen sijaan on yleensä vielä tilaa jäljellä. Sinne menemisessä on kuitenkin omat riskinsä - voit pudota reunalta - mutta jos löydät tasapainon, se on unelmapaikka oleskella.
Sanotaan, että jokaisella aihealueella on oma kiekkonsa (ja paljon reunaa).
Näillä reunoilla tarkoitan äärimmäisyyksiä: kuumin, nopein, sulavin, terävin, hauskin jne. Jos sinun blogisi olisi aihealueesi hauskin, informoivin, älykkäin, hyödyllisin tai muuta vastaavaa, eikö sinun blogisi olisi silloin huomionarvoinen blogi?
Blogit, jotka majailevat “kiekon” keskellä, eivät tule erottumaan muista kiekolla olevista blogeista. Tällaiset blogit ovat harmaata massaa.
Mitvit on hauskin sananvääntäjä. Turisti on v***uuntuinein päiväkirjabloggaaja. Ia on kenties tyylikkäin pukubloggaaja. Kasa on viihdyttävin ja älykkäin kulttuuriblogi (ja Suomen paras blogi, jos uskoo Tuomas Kilpeä).
Suurin osa bloggaajista vain yrittää toistaa vanhoja kaavoja. He eivät ota riskejä. Vaan riskit ovat välttämättömiä, jos haluaa todella menestyä.
Tässä muutama vinkki, jos haluat mennä “kiekon” reunalle:
- Nimeä jokin suosittu kilpailijasi blogisi aihealueella. Millä reunalla se blogi on (jos on)? Mitä jos menisit samalle reunalle ja ylittäisit kilpailijasi? Tai mitä jos menisit vastakkaiselle reunalle?
- Mieti asioita, joita ei ole tehty aihealueesi blogeissa. Voit löytää niitä asioita esim. blogisi aihealueen ulkopuolisilta blogeilta tai jopa blogien ulkopuolelta. Mitä jos sinä tekisit niitä asioita?
- Jos sinulla on mahdollisuus kokeilla jotain riskialtista, kokeile sitä.
- Mieti, millaiselle reunalle blogisi voisi mennä. Mene sinne.
- Tutki suosittuja blogeja. Turvallinen vaihtoehto olisi tehdä niinkuin he. Mitä jos kuitenkin tekisit jotain eri tavalla, kenties täysin päinvastoin? Olisiko siitä jotain hyötyä?
3. Suunnittelutyö on tärkein työ.
Suunnitellessasi blogiasi, ota huomioon nuo kaksi aikaisemmin mainitsemaani seikkaa, eli kiinnostavuus ja riskialttiit reunat.
Blogin luominen on markkinointia. Tietoisuus blogista kyllä leviää, jos se on ainutlaatuinen. Sen takia blogin suunnitteluvaihe on niin tärkeä.
Joka tapauksessa sinun tulee käyttää aikaa ja vaivaa, jos haluat saada aikaiseksi jotain ainutlaatuista. Aina lopputulos ei kuitenkaan ole sellainen kuin haluaisit tai odotit, mutta ilman hyvää suunnittelua et luultavasti saa aikaiseksi mitään ainutlaatuista.
4. Todella hyvä on huono.
Blogeilla ei ole sääntöjä. Monet blogit kukoistavat, vaikka niissä ei voisi kommentoida ollenkaan, vaikka kommentointi vaatisi rekisteröitymisen, vaikka niissä ei olisi info-sivua, vaikka niiden bloggaajat olisivat todella laiskoja verkostoitumaan jne.
Blogin ei tarvitse olla todella hyvä ollakseen suosittu. Monet ainutlaatuiset blogit ovat suosittuja siitä huolimatta, että ne rikkovat “sääntöjä” (säännöt: info-sivu pitää tehdä tällä tavalla, blogimerkinnät pitää kirjoittaa tällä tavalla jne.) Ehkä ne ovat suosittuja osittain juuri niiden sääntöjen rikkomisen ansiosta.
Ainutlaatuinen on helppo sekoittaa käsitteeseen “todella hyvä”. Ainutlaatuinen ei kuitenkaan liity välttämättä laatuun. Se liittyy kiinnostavuuteen ja reunoihin. Blogi voi olla ainutlaatuinen, vaikka se ei olisi paras.
Kaikkein ainutlaatuisimmat blogit saavat suurimman osan huomiosta, lukijoista ja kommenteista. Todella hyvät blogit sen sijaan saavat, mitä on jäljellä.
Lopuksi
Seth Godinin Purple Cow oli oikein valaiseva kirja (varsinkin sen jälkeen, kun kirjan ajatuksia oli pohtinut vähän itsekin). Suosittelen kovasti.
Tässä blogimerkinnässä puhuin ainoastaan blogien ainutlaatuisuudesta. Silti blogimerkinnätkin voivat olla ainutlaatuisia ja monet näistä suuntaviivoista pätevät niidenkin tekemiseen.
Kaipaisiko oma blogisi vähän ainutlaatuisuutta?
Kuvan on ottanut Darwin Bell.
Jos pidit tästä blogimerkinnästä, voit kommentoida sitä ja jos haluat lukea bloggaamisesta jatkossakin, ala seuraamaan BlogiBlogin RSS-syötettä. Voit myös suositella tätä artikkelia näihin sosiaalisiin medioihin:
Blogispottiin
StumbleUponiin
del.icio.us:iin
Lukisin mielelläni hyvää tuoli-blogia! ;-)
Marginaaliblogin pitäjänä ei voi massoja tavoitella, mutta on tosi “nastaa” jos saa ne kymmenen uskollista lukijaa, jotka kommentoivat kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen. Sekin voi riittää ja antaa tarkoituksen - jos ei nyt elämälle niin ainakin blogille.
Lurker: Viisauden sanoja. Tosin massoja ei pidäkään tavoitella. Massoja ei kiinnosta. Uskolliset lukijat ovat parhautta.
Tuoliblogista tulee pian uusi neuleblogi :) Itselläni ongelmana alkaa olla se, että olen ehtinyt puolen vuoden aikana kattaa monia blogini aihealueita ja nyt täytyisi alkaa tehdä enemmän työtä merkintöjen ja ideoiden löytämisen eteen. Se syö ainutlaatuisuutta kun lukijat kyllästyvät samoihin höpinöihin. Minua huolettaa myös tuleva kesä blogini suhteen. Pitäisikö olla ihan hiljaa? Lähestyä syksyn ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvia? Pääsykokeisiin kun ei kovin moni kesällä lue. Syksyllä on tietysti hieman AMK-hakuja, muttei niin paljoa.
Xue: Kun vielä jollain olisi intoa sellaisen tuoliblogin aloittamiseen…
Tuo tosiaan vaikuttaa pieneltä ongelmalta. Kesällä ei tapahdu pääsykokeisiin luvun lisäksi juuri mitään opiskeluakaan tai siihen liittyvää toimintaa.
Godinin muitakin kannattaa lukea, kuten Meatball Sundae ja Small is new big. Molemmat mainioita teoksia..
pni: Ehdottomasti. Eikä pidä unohtaa Godinin blogia.
Selkeä linja ja tasainen laatu - vaikea yhdistelmä, mutta sitä voi tavoitella.
Kappas, enpä tiennyt noista Godinin kirjoista. Purple Cow ainakin näyttää oelvan halpa, alle 10 euroa. Se on laitettava tilaukseen, kiitti vinkistä!
Olen samaa mieltä siinä että tylsä blogi on sitten todella tylsä. Toisaalta minua ärsyttää monien blogien kohtuuton alatyylinen huumori ja se että moni bloggaaja tuntuu olevan vi****t bloggaaja. Itse uskon että negatiivinen asenne ei johda niin pitkälle mitä positiivinen. Toki sana on vapaa, mutta hieman hämäävää on se että moni bloggaa anonyymina ja tyyli on vihamielinen.
Marko Pyhäjärvi: Vi*****tuneiden bloggaajien suosio osoittaa sitä, että ihmiset pitävät sellaisesta tyylistä. Sillä on viihdearvoa. Ja asiakashan on aina oikeassa.
Joo, mutta toisaalta 50 miljoona kärpästä pitää p**k*sta. Eikä se silti ole mielestäni hyvää :))
Asiakas ei todellakaan ole aina oikeassa, paitsi jos aina kriteeri on kävijämäärä…
Pakko kysyä, oletko jopa maistanut, kun niin vakuuttavasti puhut? Ota huumorilla mutta oli aivan pakko kysyä..
No enpä ole maistanut, mutta ei minun toisaalta tarvitsekaan. Kyllä näin maalla asuva sen muutenkin huomaa vaikkapa laitumen äärellä ;)
Pointtini oli lähinnä se, että jonkun asian suosio ei takaa sitä, että se olisi laadullista hyvää. Ja laatu on sitten taas kovin henkilökohtainen asia.
Itse vierastan ns. p-jauhantablogeja sekä erityisesti niitä, joissa joku kertoo omasta elämästään. Ihan kiva jos moni niistä osaa nauttia, mutta vuosien mittaan sitä on alkanut vaatia vähän enemmän. Maan päällä tulee vietettyä niin pieni hetki loppujen lopuksi, että mitä sitä negatiivisuuteen ja tyhjänpäiväisyyteen tuhlaamaan!
Juha: Heh, tuossa kyllä olet oikeassa.
Samaa mieltä.
En tiedä mitä tarkoittaa että on “paljon lukijoita” mutta en käsittääkseni ole lähelläkään sitä summaa ja blogini aihepiiri on varmasti ainutlaatuinen. Ainakaan vielä ei ole tullut vastaan suomenkielistä täysveristä blogia aihealuesta. Toisaalta taas minulla ei ole liiemmin noita kirjoittajan lahjoja joten en varmasti koukuta lukijoita vaan taitavat olla suurimmaksi osaksi satunnaisia seikkailijoita.
Kuinka paljon lukijoita on paljon lukijoita? Kuinka paljon tällä blogilla esimerkiksi on lukijoita? Entä keskiarvot? Anyone?
Base, sun blogin aihe on todellakin niin uniikki että Suomen kokoisessa pienessä maassa lukijamäärät ei voi nousta korkealle jos sä et projektin lisäksi tarjoa jotain yleisesti mielenkiintoa herättävää.
Kysymykseen “kuinka paljon lukijoita on paljon lukijoita” voi oikeastaan vastata vasta sitten kun tietää “niche-markkinan” koon ja muiden blogien keräämät lukijamäärät. Otetaan esimerkiksi Gizmodo joka on englanninkielisten gadget blogien “kuningas”. se kerää päivittäin reilut 1.5 miljoonaa lukijaa (http://www.sitemeter.com/?a=stats&s=sm7gizmodous). se on paljon :)
jos ajatellaan suomesa jossa vain neljä verkkosivua yltää hikisesti yli miljoonan päivittäisen lukijan(http://www.gallupweb.com/tnsmetrix/), ei täällä voi pienten niche-markkinoiden blogien kanssa päästä korkeisiin lukijamääriin. sanoisin että 10.000 niche-blogin lukijaa päivässä suomessa on paljon.